Toissa päivänä oli lähellä etten mennyt perusteellisesti nurin.Sain onneksi korjattua jalan asentoa,ennen kaatumista.Mutta jotain naksahti polven kohdalta ja kipu oli ihan HIRVEÄ. No,hiukan hitaasti ja todella varovasti oli päästävä kotiin Adan kanssa,jota olin vastassa kun koulusta pääsi.Lääkäriin meno kävi mielessä,mutta tärkeämpää oli päästä kotiin.Kävely oli vaikeaa ja sattui.Ja noitten rappusten kapuaminen olikin sitten hidasta.

Eilen sitten päätin,et nyt en enään katsele tätä kipua.Kun jalkaa en saanut edes suoraksi,vaikka kuinka yritin.Soitin veljelleni,joka kuskasi mut Marian sairaalaan päivystykseen.Lääkäri tutki ja sanoi:"Seuraavaksi katsotaan onko polvessa nestettä!" Siinä vaiheessa alkoi hiukan pelottamaan,kun neulakammoinen kun olen.Hoitaja pyysi mut toimenpidehuoneeseen,käski kiivetä siihen tutkimuspöydälle ja alkoi puhdistamaan polvea.Lääkäri tuli hetken kuluttua ja kertoi mitä tekee.Hetken kuluttua kuului:"Nyt pistää!"Ja siinä samassa lääkäri pisti neulan polven sivusta ihon alle.SATTUI IHAN HIRVEESTI!!! Itkin,mut lääkäri sanoi:"Kaikki mikä helpottaa ja auttaa sattuu." Polven sisällä oli 30ml veristä nestettä.Tunne,kun pääsin takaisin jaloilleni ja sain jalan suoraksi oli ihana.Pystyin kävelemään paremmin ja kävelinkin röntgeniin.Vaikka pyörätuolillakin olin päässyt,mut en halunnut.Röntgenissä otettiin sitten 3 kuvaa joka puolelta.Ja takaisin ylös odottamaan lääkärin diagnoosia.Onneksi mitään ei kuvista löytynyt.Sairauslomaa sain sunnuntaihin asti ja pitäisi liikkumista varoa ja varsinkin rappusia.

No,tänään on aamulla korvapolilla poskionteloiden kuvaus.Onneksi yksi kaveri vie ja tuo mut takaisin,ettei aikaa tarvitse perua.

Nyt herättämään lapsia,että pääsevät menemään tunnin kuluttua kouluun.Jenna ja Ida-Kaisa kyllä lähtevät jo heti klo: 7 jälkeen.Vaari on odottamassa tuossa vähän matkan päässä tyttöjä,kun vie Ida-Kaisan kuntoutukseen.